Kolme vuotta ehti kulua ja paljon
asioita tapahtua ennenkuin löysimme itsemme jälleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta portilta 38 lähtemässä lennolle kohti Intiaa.
Kotimaassa kireä tammikuun puolen välin pakkanen kipristeli
varpaissa kun mahdollisimman kevyisssä vaatteissa ja rinkat selässä
odotimme bussia Salosta lentokentälle. Tällä kertaa tulomme ja
lähtömme tapahtuisi Delhin kautta, kiitos Hullujen Päivien
lentotarjousten. Finnairin suora lento Delhiin kuusi ja puoli tuntia.
Voisiko vaivattomammin päästä Suomesta Intiaan?
Tarkoituksemme on viipyä Intiassa
viisi viikkoa. Koska pohjoisessa on vielä tähän aikaan kylmä,
olemme päättäneet viettää suurimman osan matkasta lämpimässä
ja siksi lensimme välittömästi etelän Chennaihin,
Tamil Nadun osavaltioon. Chennaissa lepäsimme, nukuimme aikaeroa
pois vuorokauden ja siirryimme n.50 km linja-autolla alemmaksi etelään
Mahabaliburamiin. Tuntui hyvältä päästä nopeasti pois miljoonakaupungin vilinästä ja saasteista.
Täällä juhlitaan parhaillaan Pongal
sadonkorjuujuhlaa ja lisäksi on meneillään intialaisen tanssin
festivaali. Saimme seurata hienon esityksen Unescon maailmanperintökohteena olevan Shore Templen vieressä.. Temppeli on rakennettu 700-luvulla ja se on yksi Intian tärkeimmistä nähtävyyksistä. Shore Temple
Mahabalipuramissa viihtyy
hyvinkin helposti pari päivää ja enemmänkin. Meren läheisyys
tuntuu ja houkuttelee turisteja Intiasta ja länsimaista.
Kaupunki on kuuluisa kuvanveistotaiteestaan. Joka puolella
veistetään patsaita, isoja ja pieniä, painoltaan muutamasta
sadasta grammasta moniin tonneihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti